Käytöstavat, kiitos!

Hellurei! Paljon on juttuja, mistä oon ajatellut lähiaikoina kirjoitella, mutta kun ei vaan saa aikaiseksi :-D Joskus on huonompi kirjoituskausi menossa ja teksti on jatkuvasti itseäni epätyydyttävää, joten sillon yleensä skippaan suosiolla kirjoitteluhommat ja tyydyn pääasiassa kuvapainotteisempiin postauksiin.

Ilma ei nyt varsinaisesti oo tällä viikolla ollut kovin inspiroiva, joten ei oo pahemmin tullut kuvailtua, mutta enpä ole tekstiäkään saanut aikaiseksi.. Yhdet hellekelien asukuvat tuolla arkistoissa vielä odottaa julkaisuaan, ja pian tän säämasennuksen keskellä vois olla hyvä sauma saattaa ne julki haha! Yritän tänään kuitenkin saada ajatuksiani sanoiksi tähän näytölle, ja naputella yhdestä aiheesta joka on pyörinyt mielen päällä enemmän ja vähemmän.

Mä oon mun työssä jatkuvasti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, lasten, nuorien aikuisten, ja varmaan eniten keski-ikäisten ja vanhempien ihmisten kanssa. Myös muulla tavalla erilaisia ihmisiä käy Ikeassa - siellä siis näkee joka sortin hiihtäjää halvempien hintojen perässä. Sehän nyt on ihan ymmärrettävää, ja yleisesti mulla ei oo mitään eri tyylisiä ihmisiä ja persoonia kohtaan. Se on vaan rikkaus :) "Be curious not judgmental" sopii tähänkin paremmin kuin hyvin, kaikilta voi oppia jotain jos suhtautuminen on avoimen vastaanottava ja aidosti kiinnostunut, eikä tuomitseva. Okei, voisin tästäkin jauhaa ikuisuuden, koska aihe on mulle tärkeä jos näin voi sanoa, mutta säästän teidät nyt tällä kertaa x) Tästä tulee muutenkin liian pitkä teksti..

Mä oon nyt ollut Ikeassa yli 3 vuotta töissä, ja sinä aikana on tullut yleisesti opittua elämästä todella paljon. Sellaista oppia, jota ei koulun penkillä saa vaan se täytyy itse kokea. Tietoviisautta multa puuttuu paljon, ja sitä olenkin jatkossa halukas saamaan lisää, mutta "elämänkoulun paras koulu" vai mites se mahtava sanonta meneekään ;-) Käytännönasioita ja maalaisjärkeä tullut päähän roppakaupalla, handlaa stressaavatkin tilanteet ja osaa entistä paremmin ottaa muut huomioon.

No joka tapauksessa, meillä käy todella paljon vanhuksia asiakkaana ja olen heidän kanssaan päivittäin tekemisissä. Mulla ei itselläni ole ollut läheisiä isovanhempia, joten varsinaista "kokemusta" ei tästä sukupolvesta ole. Vielä about pari vuotta sitten mulla kuitenkin oli kunnioitus vanhempia rouvia ja herroja kohtaan - he ovat kuitenkin nähneet elämää paljon meikäläistä kauemmin, olot ovat olleet todella erilaiset jo meidän ikäisten vanhempien kohdalla saatika isovanhempien. Elämä on koulinut joitain rankalla kädellä, mutta siinä sitä edelleen porskutetaan.

Tossa työssä on se kurja puoli, että kun Ikeassa kaikki on niin edullista, ei asiakkaiden tarvitse kohdella työntekijää juuri minään. Hänkin on vain halpa väline asiakkaan ja tuotteen välillä. Pahinta kohtelua saa nimenomaan näiltä vanhemmilta ihmisiltä, mutta asia ei oo kuitenkaan niin mustavalkoinen. Ikäihmisiä on kahdenlaisia; on niitä, joille elämä on mahdollisesti ollut mieluinen, on säilynyt suhteellisen terveenä, varmaan lapsenlapsia tai lapsenlapsenlapsia jaloissa viihdyttämässä ja vilkastamassa muuten tylsää arkea, ja he ehkä hyväksyvät mahdollisen n. kymmenen vuoden sisällä tapahtuvan poisnukkumisen. Toinen lajityyppi ovat ne lievästi katkeroituneet ihmiset, joita varmaan sairaudet ovat tuljutelleet tai puoliso/muu läheinen on nukkunut pois, ja arki on samaa puulta maistuvaa kuraa.. Pian kuolo jo korjaa, eikä ehkä olla tyytyväisiä menneeseen elämään. 

Ensin mainittu ryhmä on yleensä niitä maailman kilteimpiä mammoja, jotka hymyileväisesti ja ystävällisesti pyytävät sulta apua ja kiittävät aina kauniisti silmiin katsoen, tai pappoja jotka edelleen jaksavat heittää vitsiä nuorenkin likan kanssa, eivät mitenkään pidä vähempiarvoisena. Toinen porukka on niitä tylyjä, itseään korkeammassa arvossa pitäviä vanhuksia, jotka eivät katso kertaakaan päin, eivät moikkaa tai sano kiitosta, heittävät kolikot pöytään vaikka käsi odottaisi rahoja siinä sentin päässä, eivätkä muutenkaan osaa kommunikoida normaalisti ihmisten kanssa. Tämä ryhmä on usein myös niitä jauhajia, jotka väittävät nykynuorten olevan sitä ja tätä, "niin typeriä nuoria vailla ymmärrystä mistään", tai "eivät osaa edes käytöstapoja" plaaplaa tiedätte varmaan. Listaa vois jatkaa loputtomiin, tuo asennevamma koskee myös meidän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitäkin jne.. HUOH.

No viikon sisällä mulla paloi kaks kertaa ihan käpy (onneksi työajan ulkopuolella siis haha!) käytöstapoihin liittyen. Ensin olin siellä uudella fyssarilla n. kaks viikkoa takaperin, joka sijaitsee siis Turunmaan sairaalassa. Siellä käy pääasiassa ikäihmisiä potilaina, ja kun saavuin ilmottautumispisteelle, siinä oli yks nainen tiskillä ennen mua. Luonnollisesti jäin taakse odottamaan, ja pian paikalle tuli hieman ikääntyneempi herra, joka ei ilmeisesti nähnyt (halunnut nähdä) nuorta naista (minä) jonossa, vaan kiilasi mun eteen samaan aikaan kun tiskillä asioinut nainen sai hommansa hoidettua, eli herra sujuvasti siis ohitti mut. Sanoin reippaaseen ääneen että "anteeksi, taisin kyllä olla ennen teitä", ja kaveri vaan vilkaisee olan yli ja alkaa hoitamaan asiaansa tiskillä. Noin. Eihän mulla mikään kiire ollut, mutta ihan periaatteen takia pistää niin vihaksi :-D Teki mieli vielä kommentoida siinä vaiheessa jotain, kun hän luukulta lähti ja tuli mun vuoro, mutta en sitten kehdannu tai edes keksinyt mitään nasevaa sanottavaa hahah! Joo, oon kamala.. 

Mutta eipä siinä vielä kaikki. Samalla viikolla olin Anttilassa hakemassa hiuslakkaa jne kauneusjuttuja, ja mennessäni kassajonoon, oli mun edessä nainen jonkun astiasetin kanssa, josta puuttui viivakoodi/hinnasta oli epäselvyyttä. Siinä sitten myyjä soitteli joka puolelle ja tilannetta pällisteli useampikin työntekijä. Seisoin kärsivällisenä ja odotin omaa vuoroani, kunnes noin kymmenen minuutin odotuksen jälkeen mun sivulta mua lähestyi nainen joku paita tai muu vaate sylissään. Hitaasti hän tuli mun viereen, ja hivuttautui muutamia senttejä mun etupuolelle niin, että hänen oikea olkapäänsä oli just mun vasemman olkapään edessä. Heti mulle tuli mieleeni yllä mainittu ohittelutapaus, mutta en vetänyt mitään johtopäätöksiä vaan päätin katsoa miten tilanne edistyy. Seisoimme varmaan 3-5 minuuttia kyseisessä asetelmassa (mulla jonotusaikaa tässä kohtaa takana noin vartti), ja kun edessä asioinut nainen sai kipponsa ja kuppinsa vihdoin maksettua, tämä vanhempi nainen vaatteensa kanssa todellakin marssi kassalle ennen mua. Siinä sitten taas sama lausahdus kehiin kuin edelliselläkin kerralla, mutta astetta tiukempaan sävyyn, koska viimeksi oikeus ei käynyt toteen. Rouva kääntyi suu auki kommenttini jälkeen, ja totesi "aha", ilman mitään pahoittelun murusta edes äänensävyssä. Totesin takaisin vaan, että "juu, taisin aika monta minuuttia ennen sua kuitenkin olla tässä jonossa" x) Ja pääsin kuin pääsinkin ennen häntä maksamaan, mutta ihan uskomatonta käytöstä! Jos tollasta käy vahingossa että kiilaat johonkin väliin huomaamattas, niin siinä yleensä hämillään tulee sanottua vähintäänkin sori kun huomaa erehdyksen. Ei nuorempi ihminen oo sen alempiarvoisempi kuin elämääkään nähnyt rouva, tai tuskin rouvalla edes niin kova kiire on että ois syytä ohitella..?

Nämä edellä mainitut tilanteet ja lukuisat, lukuisat työssäni kokemat tapahtumat ovat kyllä muuttaneet mun käsitystä. Asiakkaina ainakin ystävällisimpiä mun makuun ovat nuoret aikuiset, jotka ovat itse tehneet vastaavaa duunia kuin siinä itse tekee. Jotenkin siinä ymmärrys kohtaa. Ehkä vanhemmat eivät ole eläneet sellaista aikakautta jossa toisille on ollut tapana arkipäiväisissä tilanteissa olla ystävällinen, jos ihminen on vieras? Enkä tarkoita mitään turhanpäivistä liehittelyä, mutta perusjutut..! Onko asiat vaan hoidettu kylmäkiskoisesti esim. kaupassa, ja niitä paremmassa asemassa olevia on liehitelty ja käsitelty arvostavammin?? Äänensävyllä saa paljon aikaiseksi, ja edes se moi ja kiitos ovat kuitenkin tärkeitä asioita! Mihin elämän varrelle ne käytöstavat ovat jääneet..

Että sellanen avautuminen..! Ja jos joku tuntee piston sydämessään, niin moikkaa ens kerralla iloisesti kassalla ja muistaa sanoa kiitos ;) Ainakin jos tulee Ikeaan hehehh..! Pienillä asioilla voi saada toiselle hyvän mielen.

-Essi           

Kesätyttö

Auringonlämpöiset moikat! Nämä kuvat taitaa olla tiistailta, jolloin ilma ei ollut vielä niin hiostavan kuuma (kuin loppuviikosta), että illalla ois shortseilla tarkentunut. Okei, ois sittenkin, mutta alkukesästä lämpimät kelit yllättävät aina jotenkin niin ihmeellisesti ettei sitä uskaltaudu heti laittamaan shordeja jalkaan :-D Teininä oltais paineltu jo pari kuukautta vastaavissa kuteissa mutta eipä enää ;) Tänä vuonna kyllä tuntui kevät jäävän täysin välistä, tajusin just että mun kahden fyssarikäynnin välissä oli 1,5 viikkoa. Ekaan meetingiin menin kevyttoppatakki päällä, toisessa kävin shortseissa ja t-paidassa?! Mitäh..

Tä viikko on ollut niin ihana. Mä rakastan todella lämpöisiä säitä, siis yli hellerajan toisin kuin monet. Oon kellinyt partsilla ja puistossa, kirjoja lukien, musiikkia kuunnellen ja vaan nauttien täydellisestä paisteesta! Sekä vapaapäivinä, että ennen ja jälkeen töiden :-D Oon vähän crazy joo, mutta jos nauttii niin paljon tosta niin miksei ottais siitä kaikkea irti. Ja luonnollisesti, muhun tarttuu myös väri ihan kiitettävästi, joten aika paljon oon saanut kuulla kommenttia tummentuneeseen hipiään liittyen. Onhan se plussaa mutta lämmöstä nautin ehdottomasti eniten :-) 

En haluais että alkavalla viikolla säät viilenis, vaikka niin taitaa käydä. Mulla ois kolme vapaata putkeen kiitos helatorstain, joten ois mahtavaa päästä nauttimaan lisää. Auttaa jaksamaan ennen kesälomaa ;-) Oon muutenkin ollut paljon energisempi tän viikon!

Okei, se siitä, tuskin ketään kiinnostaa tä ainainen hössötys :-D Kerron pari sanaa näistä kuvista, tai oikeastaan tosta rennon simppelistä asusta. Lippis on tiiviisti jumittunut mun päähän - sen siis näkee mulla vähintään joka toinen päivä! On niin kivaa kun tukka pysyy kondiksessa eikä leijaile tuulen mukana missä milloinkin, ja tolla saa vähän ilmettä asuun; toimii kuin kiva koru tai laukku :) Toivon löytäväni kesän mittaan vielä toisen mua miellyttävän lätsän ettei tarvis aina tätä samaa käyttää! Farkut löysin Tukholmasta, Topshopista, ja ovat aivan täydelliset. Rakastuin ensin tuohon väriin, vanhan tyyliset pappafarkut seuraavat talvisten pappatyylisten villakangastakkien jalanjäljissä. Malli on niin mukava päällä, ja mulle passaa aina paremmin kuin hyvin jos pöksyt ovat korkeavyötäröistä mallia kuten nämäkin. Löytyy laajemmin käyttöä, ja mun makuun ovat paremmat päällä :)

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
-Essi

My first tattoo

Tässä se nyt tulee! Mun kauan kauan odottamani eka tatuointi! :-)

Tatuointi on ollut mulla mielessä jo vuosia, mutta oon ollut vähän pelkuri asian suhteen. Tiesin jo kauan mihin ekan tatuointini sijoittaisin, ja ehkä just paikan näkyvyydenkin suhteen mua jännitti. Ideoita on ollut monenmoisia (jotka ovat siis vieläkin voimassa), ja ensin tuotti vaikeuksia "päättää" mikä on mulle niistä tärkein, asia jonka haluan olevan se ensimmäinen.

Loppujen lopuksi päätös ei ollut vaikea. Oon pyrkinyt elämässäni noudattamaan paria ohjenuoraa, tätä kyseistä niin kauan kuin jaksan muistaa. Ei se aina helppoa tai niin yksinkertaista ole, mutta lause on mulle todella tärkeä, ja uskon ton ajatteluntavan tekevän musta paremman ihmisen. Halusin sen siis itseeni hakkauttaa paikkaan, josta näkisin sen joka päivä :-) Kyseessä on siis "Treat others as you would want them to treat you" -fraasi, ehkä joidenkin mielestä jopa aavistuksen kliseinen, mutta kuitenkin ajaton. Lauseesta ei mitään vakiintunutta muotoa löytynyt, ja tä miellytti mua kaikkein eniten selkeytensä ja "kohtele" -pyynnön ansioista. Joissain oli käytetty sanaa do, joka oli mun makuun liian käskevä.  

Lopullisen rohkaisun asiaan sain, kun kaverin kanssa tuli puheeksi tatuoinnit ja kävi ilmi, että kummallakin on samoja haaveita! Niinpä googleteltiin tatuointipaikkoja ja päädyttiin varaamaan aika. Ajanvarauksen yhteydessä maksettiin jo 50e varausmaksu, jonka takia päätös oli ainakin mun päässä lopullinen :-D Sitten vaan alettiin laskemaan päiviä h-hetkeen, ja ottamaan lopullisesti selvää että mikäs se fontti sitten olisi! Ja voin kertoa että monen monta tuntia yhdessä ja erikseen ollaan niitä mietitty, vertailtu ja yhdistelty jne! Huh.. 

Lopulta päädyin Castro Script -nimiseen fonttiin, johon on kylläkin tehty aika tavalla muutoksia :-D Kirjoitin itse esimerkin paperille, jossa osa kirjaimista oli tuota Castroa hieman muunneltuna, ja suuri osa myös mun omaa käsialaa - ja siinä se nyt on! Toteutus on kyllä huomattavasti huolitellumpi kuin se mun paperille väsäämä malli, ja hyvä niin ;-) Mulla oli tarkka visio mitä haluan miltäkin kirjaimelta, eikä yhtään täydellistä fonttia löytynyt, joten oon iloinen että toteutus onnistui näin.

Halusin tatuointiin jotain ekstraa kirjoituksen lisäksi, ja kun painotusten vuoksi teksti piti katkaista niin että ekalle riville tuli vain kaksi sanaa, halusin loppuun noi sirot lintuset. Mulle ne kuvastavat sitä, miten elämä johdattaa nousujohteisesti eteenpäin, jos jaksaa tuota lausahdusta (= sydäntään) kuunnella.

Oon tatuointiin kaiken kaikkiaan todella tyytyväinen eikä oo hetkeäkään kaduttanut. Monia ideoita tulvii jo mielessä seuraavasta tatskasta, tai niin on tehnyt jo kauan ennen kuin mulla ensimmäistäkään oli! Myös useampi mieluinen sijainti on tiedossa, sopivasti näkyvillä mutta kuitenkin piilossa ;-) Ainiin, ja kivusta kaikki aina kyselevät - kainalon läheltä oli todella arka eli ekat 3-4 sanaa jotka hän mulle teki, ja koko tatuointisession ajan puristin käsiä nyrkkiin (jonka jälkeen ne tippuivat hikeä....). Siis tuntuihan toi siltä kuin pienen pieni puukko ois työnnetty ihoon ja liikuteltu sitä ylös alas :-) Ei todellakaan mieluisaa, mutta oli sen arvoista. Ja kohteesta riippuen kipu tietenkin vaihtelee, toi paikka on kohtuu arka kuten myös esim. luun päältä. Sekä koosta! Mun teksti tehtiin pienimmällä neulalla, kun toi tatska on niin pienellä ja ohuella fontilla. Mitä isompi/paksumpi teksti niin sitä vähemmän sattuu kuulemma x) Linnut tehtiin isommalla neulalla eikä tehnyt niin kipeää, en osaa sitten sanoa johtuiko niiden muodosta vai oikeasti vaan tosta suuremmasta neulasta..

Sellaista tälle tytölle! Vaja viikko on vielä rasvailua edessä, mutta nopeasti ja helposti on hoito sujunut. Ei tullut edes yhtään rupea! Ja punotus hävisi päivässä/kahdessa, nyt on jo muutaman päivän näyttänyt tosi siistiltä. Niin, ja mun vanhemmille en oo vieläkään kertonut. Että sellanen ois vielä edessä x) Kai ne siihen ihan hyvin suhtautuu kerta se on mun ihossa jo hhehe... Mutta mitäs mieltä muu yleisö on..? ;-)

Aurinkoisin terkuin
Essi

Onnellisuutta

Lässytystä ja löpinää - siitä on tän päivän postaus tehty :-)

Oon tuntenu itteni tänään onnelliseksi. Onnellisemmaks kuin pitkään aikaan, ilman yhtä isompaa syytä. Pienistä asioista niiden arjen ilojen kuuluukin koostua, mutta aina se ei ole niin helppoa. Tänään aamulla kuitenkin heräsin unesta tajuten, että mulla on vapaapäivä, ansaittu sellainen. Nousin sängystä hymy huulilla, eikä sitä lannistanut edes se fakta, että taivas oli pilvessä. Mulla ei ollut mitään suunnitelmia, olin päättänyt vain nauttia päivästä. Miten täydellinen fiilis. 

Aikatauluttomaan päivääni ilmestyivät yllättäen lounastreffit, ja aurinkokin alkoi pilkottaa pilven takaa, kuin vastaten mun hymyyn :-) Istuttiin terassilla nauttien hyvästä ruoasta, jonka jälkeen pilvistä ei ollut enää tietoakaan. Tulin kotiin, ja päätin jatkaa aloittamaani kirjaa parvekkeella nauttien uskomattomasta lämmöstä. Kyllä tä tyttö vaan rakastaa kesää..! Pari tuntia hurahti kuin siivillä, siinä samassa löysin kauan etsimäni hameen netistä serkun valmistujaisiin! Hamonen on nyt matkalla uuteen kotiinsa x)

Auringon lämmössä paistatellessani viestittelin parin kaverin kanssa, joita en ole taas aikoihin nähnyt, ja sovin kummankin kanssa alustavat treffit. Miten mukavalta tuntuu sanoa toiselle että on kaivannut tätä ja saada vielä sama vastaus takaisin. Mun mieltä ja sydäntä ainakin lämmittää :-) Katsotaan mitä tän keskiviikon loppuilta tuo tullessaan! Kämppä ei oo siistiytynyt itsestään, tai mikään muukaan ongelma ratkennut mun nautiskellessa olostani, mutta kyllä sitä ehtii myöhemminkin! Joskus on hyvä vaan olla, ja unohtaa hetkeksi kaikki huoli ja stressi. 

Tässä ohessa saitte nähdä mun sunnuntain asua, johon kuului jälleen tuo ihana maxihame, sekä Tukholman tuliaisina ostettu crop top ja arskat <3 Rakastuin topin kuvioon ja sen värikkyyteen, eihän tuo leikkauskaan varsinaisesti epämiellyttävältä mun silmään näytä ;) Onnistunut (ja edullinen) löytö. Vastaavia ohutsankaisia laseja oon viime kesästä saakka metsästänyt, ja tiesinkin niiden löytyvän Monkista kun vaan sinne pääsisi. Tukholmastahan tuo liike sitten odotetusti löytyi. 

Kuvia rumentamassa on tuo mun räikeä teippaus olkapäässä, mutta pystyikös joku bongaamaan jotain muutakin uutta mun kädestä..? Aika hyvin pysyttelee piilossa näissä kuvissa, kuten osittain on tarkoituskin ;-) Hauiksen sisäpuolella, oikeassa kädessä.. jotain tummaa. Nimittäin meikäläisen ihka ensimmäinen tatuointi :-))) Näette parempaa kuvaa jatkossa, kun kerron siitä tarkemmin!

Suukoin
Essi

Tukholma osa 2

Kukkuu! Täältä pesee Tukholma osa kakkosen kuvat :-) Kun Vanha Kaupunki oli kierretty läpi ja jalat alko olemaan poikki kaikesta kävelystä, suunnattiin takas keskustaan. Kierrettiin muutama kauppa läpi, jonka jälkeen alko (taas) vessan metsästys. Ei voitu uskoa, että mistään ei löytynyt ilmaista vessaa! Kahviloilla ei läheskään aina ollut omaa vessaa, ja kauppakeskusten vessat olivat poikkeuksetta maksullisia. Kruunuja meillä ei ollut matkassa ollenkaan, joten ne eurot joita taskupohjalta löytyi, vaihdettiin sitten Forexissa...

Aika pitkään jaksettiin pelkällä aamupalalla, ja kun sitten raflaa alettiin etsiä, kaikki olivat jo niin nälkäisiä että pysähdyttiin ensimmäisen eteensattuneen kohdalle. Kurkattiin vähän ruokalistaa ja todettiin, että täältä jokainen saa jotain :-D Eli sisään vaan. Kaikki oltiin tyytyväisiä ruokaan ja saatiin mahat täyteen, eli shoppailukierros jatkui :-)

Söpöjä kuppiloita oli joka kadunkulmassa!

Muutama kahvila / pieni rafla :)

:-D kaveri talsi ihan vierestä ohi

Hamngatan, jossa sijaitsi paljon hyviä kauppoja!

Kauppakeskus Gallerian

Gallerianin ihanien kahviloiden antia!

Morjestaa! Sovitin kesähousuja x)

NK

Vauu! Kuvat eivät anna yhtään oikeutta näille kauniille puille

Mun foodi :-) Oli hyvää, kurkku-jogurttikastike oli ihan ykkönen!!

Tä on laivan kannelta, ihana auringonlasku!

Sellaista meidän reissuun! Tykästyin kyllä kaupunkiin, tosi kaunis ja siellä oli mun mielestä helppo kulkea vaikka vähän Turkua isompi mesta olikin ;) Metrot kulki järkevästi, ja karttaa vilkasemalla päädyttiin ongelmitta sinne minne pitikin. Oli oikein kiva irtiotto arjesta, nyt seuraavaks varmaan kesälomaa ja juhannusta odotellen, mutta totta kai jokaisesta kesäpäivästä nauttien <3

Nyt tämä tyty lähtee ulos nauttimaan tosta paisteesta ennen töihin lähtöä!! 
-Essi

Tukholma osa 1

Vihdoin oon saanut käsitellyksi Tukholman otokset, ja tässä tulis nyt eka kasa kuvia.. Niitä onnistuneitakin oli yllättävän paljon vaikka yritin karsia, toivottavasti teillä riittää kiinnostusta :-D Tää eka osa sisältää kuvia Vanhasta kaupungista, jossa kierreltiin siksakkia ekat pari tuntia aamulla.

Eka näky Vanhaan Kaupunkiin

Kuninkaanlinna

Ihastuin tähän maisemaan kyllä aika vahvasti :-)

Pilkotti se sininen taivaskin jostain raosta!

Sitte päästiin sukeltamaan vähän syvemmälle Gamla Staniin

Aivan ihana kahvila, joka löydettiin jostain sivukujalta!!

Niin kotoisa paikka! Oispa Turussakin joku tällanen mesta.. Oisin vakkariasiakas x)

Meitsi, Jenna ja Maria xD

Näistä kauniista, kapeista kujista ei saanut tarpeekseen <3

Yks mun lempparikuva reissulta! Jostain syystä :-)

Taas yks ihana pikkuputiikki

Vanhoissa rakennuksissa oli kivoja yksityiskohtia kuten luukut ikkunoissa!

Värit <3

Siinä teille Gamla Stania :-) Tykkään kovasti just tollasista vanhoista, värikkäistä, yksityiskohdilla varustetuista kivitaloista. Noissa oli mm. ovet ja ikkunoiden raamit puuta, joka toi kivaa lisää niiden jo valmiiksi kauniiseen ulkokuoreen. Kuvia kertyi kameraan siis sadoittain, ja tässä ois mun makuun kivoimmat. Toivottavasti jaksoitte selata loppuun! Koitin maustaa kuvasatoa muutamalla kuvatekstillä, jotta ei kävis tylsäksi ;-)

Kesä taitaa vihdoin olla täällä, joten nauttikaa!
-Essi