Tukkahaave!

Mistä näitä villityksiä tulee! Nyt on sellanen päähänpinttymä taas, etten tiedä miten pääsen tästä yli ilman että toteutan tän... :-DD

Oon viimeksi maaliskuussa värjänny mun tukkaa. Nyt alkais taas olla aika (joo, ois ollu jo pari kuukautta sitten, huikee juurikasvu), kunhan keksin minne kampaajalle varaan ajan (ns. oma kampaajani pidemmällä lomalla). Kampaaja-aika on venyny lähinnä sen takia, etten oo osannut päättää, värjäänkö blondin takas vai liukuvärin uudestaan. Nyt oon päättänyt, että kyllä mä sen liukuvärin viel haluan, koska blondina mulla on koko loppuelämä aikaa olla :-D Liukuväri on vaan hetken juttu, ja tykkään siitä kuitenkin paljon. 

Maaliskuun jälkeen oon pari kertaa käyny tasottamassa latvoja, koska rakastan täysin tasaista, terveen näköistä tukkaa. Välillä tuntuu jopa, ettei mun hiukset ehdi kasvaa ollenkaan, kun aina tykkään käydä latvoja tasoittamassa :D Kohtalaisen terve tukka mulla on aina ollut (johtuneeko mm. just siitä, etten kovin usein värjää), mutta päältä pätkitty malli kesti kauan kasvaa pois. Oikeastaan viiminen silaus tasapituisiin hiuksiin tapahtui vasta keväällä 2012, kun leikkasin polkkatukan. 

Nyt kun oon jälleen kasvattamassa pidempää mallia (en edes tiedä haluaisinko pitkänpitkän vai vaan hiukan pidemmän kun mulla nyt on?), rakastan nimeomaan sitä, että koko tukka on saman mittainen. Ei kerrostuksia, eikä pätkimistä mistään suunnasta. Kuitenkin, mulla alkaa taas puskea pintaan toive suorasta otsiksesta. Sen leikkaaminen on vaan niin suuri kynnys, kun tukka on vihdoin sellainen kun oon vuosia toivonut ja odottanut, ja ilman mitään kikkoja. Sitte ku vaikka puolen vuoden päästä haluankin otsiksen pois, on kasvattaminen taas kauhea prosessi ja menetän hermoni sivuilla roikkuvien epämääräisten tukkaliuskojen kanssa :-DD Toki varmaan taas jossain kohtaa haluan polkkatukan, ni siinä tulis sitte tasotettua ne pituuserot..? 

Päätöstä voi helpottaa se, ettei tarvi enää miettiä urheilua. Pääsisin oikeesti nauttimaan otsiksen iloista, kun viimiset about kuus vuotta oon lähes koko ajan pitäny hiuksia kiinni jatkuvien treenien takia. Enkä ois voinu kuvitellakaan harkkaavani etutukka otsalla roikkuen!! Ei tulis kuuloonkaan, jokainen "suortuva" oli oltava tiukasti ponnarissa tai pinnillä pois tieltä :-D Enkä ois jaksanu useilla pinneillä säätämistä pari kertaa päivässä, jonka takia oon kokenut otsis-lentis -yhtälön liian "haastavaksi". Nyt ois kuitenkin sauma, ja talvella pipon alta tuleva etutukka näyttää viel tosi kivalta mun makuun!

Pelkään vaan, tuleeko mun tukasta liian tumma vaikutelma, jos on sekä liukuväri että etutukka! Koska otsahiuksethan ois tummat ja ainoastaan latvat vaaleat. Se on ehkä suurin syy, jonka takia emmin tätä päätöstä. Mietin, että pitäiskö tulevalla kampaajakäynnillä laittaa se liukuväri, ja vasta seuraavalla kerralla (kun tuo tumma väri mun hiuksista joka tapauksessa haalistuu äkkiä) leikkauttaa otsis? Jos jaksan odottaa niin kauan?! :-D Mitäs mieltä ootte? :-)

Laitan vielä pari inspis-kuvaa mielettömän kauniista Kristina Bazanista, jonka hiukset on todella ihanat! Ehkä mun ihannetukka täl hetkellä, mut hiukan lyhyempänä versiona ja tasaisemmilla latvoilla. Näyttää tosi kivalta myös nutturalla tai ponnarilla, ei tulis koskaan kalju olo etutukan kehystäessä kasvoja :-)

Tässä ois väri kohdillaan

*kaikki kuvat netistä

Katsotaan nyt mihin rohkeus riittää! Ja jännittää, kun en pääse mun viime vuosien luottokampaajalleni. Pitäis tehdä päätös, mihin haluan mennä ja vaan varata aika! Jipii!

-Esma