Kuulumisia

Hello!

En oo vähään aikaan kunnolla kertonut, että mitä mulle kuuluu. No, sehän onkin vaikea kysymys, kun tuo mun selkäsairaus tuolla jatkuvasti kolkuttelee taustalla, fyysisesti ja henkisesti. Jaksaminen vaihtelee todella paljon, ja toiset päivät ovat huomattavasti parempia kuin toiset. Henkisesti siis, fyysisesti samoilla linjoilla mennään :) Oon siitä valmistellu taas laajempaa postausta, ja tavoitteena päivitellä niitä kuulumisia jatkossa enemmänkin, ystävän rohkaisemana!! Välillä on ollu fiilis, etten siitä kehtaa kirjotella tänne, joten siks jääny ne tekstit vähemmälle..

Muuten kuuluu ihan hyvää. Töitä on ollut kivasti, mutta ei liikaa, jotta jaksan hyvin. Joitain muutoksia työrintamalla ehkäpä tulossa lähiaikoina (tarkoittanee joidenkin kuukausien sisällä), mutta en halua niistä viel kertoa sen enempää, kun ei oo mikään varmaa. Ikeassa siis kuitenkin oon jatkamassa näillä näkymin :) Lisäksi oon vähän käynyt tuolla valmennushommissa lentopallon parissa, ja loppu vapaa-aika mennyt kotona tai kamujen kanssa rentoutuen.

Nukahtamislääkkeet on auttanu tosi kivasti ja nukun yöni todella paljon paremmin kuin kuukaus sitten. Tuntuu, että on enemmän energiaakin, vaikka syksyn pimeys alkaa viedä mukanaan. Muhun toi vaikuttaa mm. siten, että aamulla on todella vaikea päästä sängystä ylös, kun ei valoa ole nimeksikään. Ei tuu herättyä luonnollisesti. Kellojen siirto ei tosiaan auttanut ainakaan mua täällä hämäryyden keskellä, vaan pimeys tulee päivällä uskomattoman aikaisin! Silti tä talven tulo tuntuu jotenki luonnolliselta, vaikkakaan ei aina niin miellyttävältä. Onhan tuohon niin tottunut, että kesä kestää vain joitain säälittäviä kuukausia, ja sitten se kylmyys ja pimeys taas alkavat.

Onneks mulla on tähtihuivini mukana talven kylmyydessä ;)

Joulun odotus on kuitenkin jo alkanut. Mun "nuoruuden" joulut (about 8-18 -vuotiaan Essin) on pääasiassa tullu vietettyä Levillä oman (ja usein myös enon) perheen kanssa. Eli hieman erilaista, ja päätähtenä on oikeastaan ollu rinteet ja laskeminen, eikä itse joulu. Kolme viimeistä joulua oon kuitenkin viettänyt Turussa Aapon perheen luona, ensisijaisesti työstä johtuvista seikoista. Ja rahallisista, eihän sitä viitsi mitään lentoa Leville ostaa parin yön takia niille hetkille kun töistä on vapaata. Joulu Aapon perheen kanssa on eronnut vain pienin asioin niistä jouluista, joita itse oon tottunut viettämään. Enkä tiedä onko se henkinen kasvu vai mikä, mutta oon alkanut enemmän pitää joulusta kuin mitä vielä n.4-5 vuotta sitten pidin. Totta kai lahjat ovat aina olleet kivoja, mutta nyt myöhemmin muutkin jutut ovat saaneet suurempaa osaa! Mm. joulurauhan julistuksessa on kiva käydä vaikka en oo millään tavalla uskonnollinen, yhteinen aika perheen tai sitte kakkosperheen kanssa, ja jouluruoka. Joulukoristeita oon jo muutaman ostanut, vaikka en niistäkään oo ennen välittänyt :D Ja lisää ois tarkoitus mennä viel ostamaan!

Näin mun vuosi menee. Joulun jälkeen alkaa siis jo kevään odotus :-D Koira-asia on paljon puhuttanut sekä meitä että meidän kavereita :D Päätökseen ei olla vieläkään päästy, mutta Aapon jatkuvan empimisen jälkeen hänkin on alkanut taipua ajatukseen. Ja siis ilman painostusta!! Tällaisissa asioissa en halua alkaa painostamaan toista, koska kyseessä on suuri päätös elävän olennon loppuelämästä. Uskon, että meiltä löytyy kiinnostusta ja aikaa koiran kanssa, kun kummallakaan ei enää elämässään ole aikaa vievää harrastusta. Mulla ainakin tavoitteena pystyä harrastamaan tämän koiran kanssa kaikenlaista, mihin vain pystyn ja mikä meitä molempia kiinnostaa. Ja siis Aapon suurimpana huolena tässä hankinnassa ovat olleet mm. koirankarvat. Eli ei mitään traagista, kuten ettei jaksa uhrata aikaa kyseiselle pallerolle :-D 

Kuva netistä

Hiukan jo katselin netistä kasvattajia, joille oletettavasti on pentue tulossa keväämmällä. Ihan mielenkiinnosta, että mihin saakka pitää matkata hauvoja katsomaan. Ois ihanaa, jos se jo ihan keväällä meille sitten tulisi (jos tulee, kunhan haaveilen), jotta pentuajasta mahdollisimman paljon ois kesää. Se kuitenkin helpottaa monia juttuja. Ongelmaksi meinaa muodostua Aapon pääsykokeisiin lukeminen, joka vie koko kevään. Oisin yksin pennun kanssa, vaikkakin apujoukkoja on paljon. On kuitenkin tärkeetä saada muodostettua side koiraan jo heti sen saavuttua uuteen kotiinsa. Ja toki Aapo sitä näkisi kolmesti päivässä, mutta aikaa ei ehtisi kovin paljon viettämään. Täytyy nyt katsoa mitä keksitään, ja päädytäänkö edes tällainen haukku ottamaan kotiimme :-) Kovat on haaveet.

---

Ajankohtaisempina kuulumisina; viime viikonloppuna meillä oli työpaikan juhlat Maskussa, Kankaisten Kartanolla! Halloween-tyylistä asua oli vaikka minkälaista, ja oikeastaan teemana olikin "nightmare", johon meillä ei valitettavasti ollut aikaa paneutua sen enempää! Mahdollisuuksia ois kyllä ollut monia, sitä ois voinu pukeutua esim. työasuun (todellinen painajainen), asiakkaaksi (tuulipuku päälle ja menoks), Johanna Tukiaiseks jne. Ideoita oli paljon, mutta koska kaikkien aikataulut oli vähän piukalla, ei saatu kunnon asuja kehitettyä. Niinpä meiän porukalle taiteiltiin vaan hämähäkkejä päähän, seittejä vaatteisiin ja haavat kehoon :-D Eli halloween-teemalla mentiin. 

Paikan päällä oli hyvät ruokailut ja ilmaista juomaakin ihan riittämiin. Hiukan ohjelmaa ja illan päätteeksi Ressu Redford bändeineen esiintyi meille! Saatiin huikeita ysäri-hittejä tanssittavaks, ja aika meni ku siivillä. Oli kyllä kiva ilta ja porukkaa oli paikalla riittämiin kaikilta tavaratalon osastoilta. Harmi ku ei taaskaan tajunnu kuvailla paikkaa, joka oli tosi hieno ja kivasti laitettu. Oisitte saanu vähän käsitystä et paljonko meitä oli siellä!

 Toivottavasti teilläkin on ollut kivoja (ja pelottavia) halloween-juhlia!!

-Essi